K. Kajava
2024-01-10 04:02:11 UTC
Arvon islamistisen veljeskunnan tuomarit ja korkea-arvoiset jäsenet, haluan tunnustaa Teille seuraavaa
On totta, kuten päivitetyssä syytteessä todetaan, että olin enemmän kuin päästrategi hallah-olaisessa klubissa, liikkeessä ja myöhemmin puolueessa. Kun kasvojani peittävä vaate poistetaan, todellinen henkilöllisyyteni tulee ilmi: se olen minä, joka olen Mestarien Mestari, ja se olen minä, jonka nimeä kulttini kantaa, ja kulttini kantaa minun nimeäni, vain minun nimeäni.
Suomen kansa hyväksyi nopeasti väestönvaihtoteorian, jota heille tarjosimme. Josta teimme tiktokeja, josta kirjoitimme someen, ja jonka sanomaa media kritiikittömästi levitti tiedonvälitys ahterissaan. Rahaa saimme sieltä, mistä aurinko nousee ja minne aurinko ei koskaan paista.
Suomen kansan pelko oli aistittavissa suolistosairaan hajuna, pesemättömän satamahuoran makuna ja sokeiden rivoina käsieleinä ja maiskutuksina. Toreilla ja kaduilla ihmiset tarttuivat housunlahkeisiin kiinni ja anelivat meitä pelastamaan suomalaisuuden, itkivät ja repivät etumuksensa, lupasivat antaa meille äänensä, jos vain pelastaisimme heidät vieraan kulttuurin saastutukselta. Halvan bensan moni olisi silti hyväksynyt vaihtoehtona, ja polttanut koko taajaman saunatkin, jos olisimme edes vihjanneet siitä. Tyttölapset jo heitettiin sillalta alamaailman myytäväksi, ja kuka minkäkin tarpeen saastaan.
Eivät he tienneet, roikkuessaan lahkeestani, ettei väestönvaihto ollut teoria, ei enää, ei aikoihin. Vaan todellisuutta sen ainoan Jumalan armossa, joka meitä hallah-olaisia hetken rakasti.
Samalla olin pettänyt alkuperäni. Myynyt äitiäni. Polttanut suvun metsän ja köyhälistön asuinsijat. Sotkeutunut vaimoni tyttäreen. Paskonut Suomen lipulle. Ainoa mahdollinen rangaistus on
Kuolema valaan vatsassa.
On totta, kuten päivitetyssä syytteessä todetaan, että olin enemmän kuin päästrategi hallah-olaisessa klubissa, liikkeessä ja myöhemmin puolueessa. Kun kasvojani peittävä vaate poistetaan, todellinen henkilöllisyyteni tulee ilmi: se olen minä, joka olen Mestarien Mestari, ja se olen minä, jonka nimeä kulttini kantaa, ja kulttini kantaa minun nimeäni, vain minun nimeäni.
Suomen kansa hyväksyi nopeasti väestönvaihtoteorian, jota heille tarjosimme. Josta teimme tiktokeja, josta kirjoitimme someen, ja jonka sanomaa media kritiikittömästi levitti tiedonvälitys ahterissaan. Rahaa saimme sieltä, mistä aurinko nousee ja minne aurinko ei koskaan paista.
Suomen kansan pelko oli aistittavissa suolistosairaan hajuna, pesemättömän satamahuoran makuna ja sokeiden rivoina käsieleinä ja maiskutuksina. Toreilla ja kaduilla ihmiset tarttuivat housunlahkeisiin kiinni ja anelivat meitä pelastamaan suomalaisuuden, itkivät ja repivät etumuksensa, lupasivat antaa meille äänensä, jos vain pelastaisimme heidät vieraan kulttuurin saastutukselta. Halvan bensan moni olisi silti hyväksynyt vaihtoehtona, ja polttanut koko taajaman saunatkin, jos olisimme edes vihjanneet siitä. Tyttölapset jo heitettiin sillalta alamaailman myytäväksi, ja kuka minkäkin tarpeen saastaan.
Eivät he tienneet, roikkuessaan lahkeestani, ettei väestönvaihto ollut teoria, ei enää, ei aikoihin. Vaan todellisuutta sen ainoan Jumalan armossa, joka meitä hallah-olaisia hetken rakasti.
Samalla olin pettänyt alkuperäni. Myynyt äitiäni. Polttanut suvun metsän ja köyhälistön asuinsijat. Sotkeutunut vaimoni tyttäreen. Paskonut Suomen lipulle. Ainoa mahdollinen rangaistus on
Kuolema valaan vatsassa.